Ihana Wien

Wien ei ollut pahemmin parissa vuodessa muuttunut. Kesti toki vähän aikaa, ennen kuin muistimme esim. kuinka 8-päivän metrokortti leimataan, mitä junissa aina kuulutetaan, ja että niitä koiria on sitten joka paikassa!

Neni @ Naschmarkt

Fiksuna ihmisenä olin keskiviikkona käynyt Bodypumpissa... Kun perjantaina saavuimme Itävaltaan, tajusin, että lihakseni eivät palautuisi rasituksesta vielä moneen päivään :D Ja niinhän siinä kävi, maanantaina (!) sitten huomasin, että käveliminen ei tehnyt enää kipeää. Ja mehän tunnetusti kävellään lähes joka paikkaan, mikä ei helpottanut asiaa ;) Mutta onneksi osasimme hyödyntää myös busseja tällä kertaa. Ei tarvinnut siis ihan kokoajan kävellä.

Thalia-kirjakaupassa, siellä vierähti tovi!

Kuuluisa Hundertwasserhaus - itävaltalaista arkkitehtuuria osa 1

Viiden päivän reissu oli siitä hyvä, että ehdimme tutkia kaupunkia kunnolla - esim. siltä varalta, jos joskus asuisimme Wienissä. Ihastuin muutamaan keskustan kupeessa sijaitsevaan alueeseen. Lisäksi, en voi kuin ihmetellä kuinka hyvää luomuruokaa kaupungista saa! Eräs positiivinen yllätys oli Cafe der Provinzin aamiaisbuffet, jossa oli tarjolla mm. belgialaisia vohveleita vaahterasiirapin kera ja aivan täydellistä, ohutta kinkkua (ei lähelläkään sellaista mitä Suomen kaupoista parhaimmillaan saa). Melange-kahvi oli myös hyvää, mutta se ei kuulunut brunssin/aamupalan hintaan (13,80€).

Cafe der Provinz

Elämäni ensimmäinen Melange

Myös Karmelitermarktin Cafe Mimasta sai hyvää Wiener Frühstück-luomuaamupalaa (6,50€), samoin La Cantinesta (8,90€).

Cafe Mima

Mitä muuta kaupunkilomalta voi toivoa, kuin hyvää ruokaa ja kahvia, keväisen lämmintä ilmaa (lauantaina oli jopa +17, vaikkakin tuulista). Ehdimme toki myös käydä sivistämässä itseämme museossa, jossa oli Velázquezin näyttely. Joo en ollut moisesta taiteilijaista kuullutkaan, kertonee tämän naisen taidetietoudesta :D




Maanantaina suuntasimme kylpylään, jossa oli kyllä lämpötilat kohdillaan. Ulkoaltaassa oli myös hierovia laitteita, joissa kyllä lähti sitten viimeisetkin lihaskivut. Olimme muuten kylpylän ainoat asiakkaat, joilla ei ollut kylpytossuja! Toinen juttu, saunasta olisi pitänyt maksaa erikseen. Kumma maa (ja totta kai naisten sauna ei ollut käytössä kyseisenä päivänä)...

Matkalla kylpylään - itävaltalaista arkkitehtuuria osa 2

Baba, Wien!